Monthly Archives: October 2015

Maahanmuutto horjuttaa hallituspuolueen EU-kantaa

Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä lähestyy. Kampanjoinnin alettua räväkästi molemmissa leireissä EU-myönteisen pääministeri Cameronin luotsaama konservatiivipuolue horjuu kannassaan. Keskeiseksi tekijäksi kysymyksessä jäsenyyden jatkosta on nousemassa maahanmuutto.

Britannian konservatiivien puoluekokouksessa kuultiin viime viikolla kärkkäitä puheenvuoroja maahanmuuttopolitiikasta. Erityistä kohua herätti sisäministeri Theresa Mayn julistus maahanmuuton yhteiskunnallista vakautta ja koheesiota uhkaavasta vaikutuksesta.

Puheenjohtaja David Cameron lupasi ennen 2010 parlamenttivaaleja rajoittaa maahanmuuttoa 100 000:een muuttajaan vuodessa. Puolueen oltua hallituksessa viisi vuotta vuosittainen nettomaahanmuutto oli kuitenkin noussut ennätyksellisen suureksi, 330 000:een henkeen vuodessa.

Kysymys EU:n toiminnasta pakolaiskriisin ratkaisemiseksi on ollut konservatiivihallitukselle vaikea. Se on ajanut kovaa linjaa ja suostunut paineen alla vastaanottamaan ainoastaan 20 000 syyrialaispakolaista vuoteen 2020 mennessä. Oppositio on kritisoinut hallituksen haluttomuutta osallistua, etenkin kun useat muut EU-maat ja jopa Suomi ovat hyväksyneet suhteessa enemmän turvapaikkahakemuksia kuin Britannia.

Konservatiivien EU-kriittisyydellä on pitkät perinteet, mutta viime vuosina vain puolueen sisäisen opposition esittämä EU-kritiikki on nousemassa vahvemmin haastamaan sen EU-myönteistä valtavirtaa. Ennen huhtikuisia parlamenttivaaleja konservatiiveja uhkasi EU-vastainen populistipuolue UKIP, joka kuitenkin lopulta sai enemmistövaalitavasta johtuen parlamenttiin vain yhden parlamentaarikon. UKIP:in saama 12,6% osuus äänistä antoi kuitenkin myrskyvaroituksen, jota tukevat mielipidemittaukset kansalaisten asenteesta EU:hun ovat kääntäneet konservatiivipuolueen kurssia.

Pääministeri Cameron on ilmoittanut jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden ennen seuraavia parlamenttivaaleja. Seuraajaehdokkaat ovat parhaansa mukaan pyrkineet miellyttämään puolueen syviä rivejä. Tällä hetkellä parhaissa asemissa ovat tiukan talouskurin valtiovarainministeri George Osborne ja Lontoon populistipormestari Boris Johnson, jotka sisäministeri Mayn ohella pyrkivät nostamaan profiiliaan.

Taloudelliset intressit kansanäänestyksen taustalla

Yksi konservatiivien vaalilupauksista ennen huhtikuun voitollisia parlamenttivaaleja oli järjestää kansanäänestys maan jatkamisesta EU:ssa vuoteen 2017 mennessä. Puoluejohto on aiemmin ollut vahvan EU-myönteinen. Se on julistanut pyrkivänsä neuvottelemaan jäsenyyden ehtoja uudelleen tehdäkseen unioniin jäämisestä houkuttelevamman vaihtoehdon kansalaisille. Kesän ja syksyn aikana Cameron onkin kiertänyt neuvottelemassa EU-maiden johtajien kanssa turvatakseen parhaat ehdot unionista eroamiseen.

Yleistä EU-kielteisyyttä ovat lietsoneet EU-lainsäädännön ensisijaisuus kansalliseen nähden sekä sisämarkkinoiden vaatimat yleiseurooppalaiset normit ja rajoitukset. Vaikka noin puolet maan tuonnista ja viennistä tapahtuu yhä sisämarkkinoilla, on EU:n hidas nousu talouskriisistä johtanut muun maailman merkittävyyden kasvuun ulkomaankaupassa.

Euroskeptisiä teollisuuspiirejä houkuttelee ajatus kansallisista vapaakauppasopimuksista, jolloin maan ei tarvitsisi ottaa huomioon muiden EU-maiden itselleen vastakkaisia etuja. EU-vastaiset tahot liike-elämässä katsovat, että eron myötä itsenäinen Britannia voisi menetellä samalla tapaa myös tynkä-EU:n kanssa. Toisaalta Britannian taloudelle ja viennille erittäin tärkeä finanssisektori ja muut palvelut todennäköisesti kärsisivät pahoin erosta. Liike-elämä onkin EU-kannassaan varsin jakautunut.

Keskiössä EU:n sisäinen maahanmuutto

Maahanmuutto ja EU-kriittisyys kietoutuvat toisiinsa kysymyksessä EU:n sisäisestä maahanmuutosta ja erityisesti Romaniasta ja Bulgariasta saapuvista muuttajista. EU:n sisäiset maahanmuuttajat nähdään potentiaalisina sosiaaliturvan ja ilmaisen terveydenhuollon hyväksikäyttäjinä, vaikka esimerkiksi Britannian maatalous on vahvasti riippuvainen ulkomaalaisista kausityöntekijöistä. Yksi Cameronin tavoitteista neuvotteluissa onkin poistaa EU-kansalaisilta oikeus brittiläiseen sosiaaliturvaan ensimmäisen neljän asuinvuoden ajaksi.

Konservatiivipuolueen viimeaikainen uho poliittisen keskustan valtaamisesta Labourin siirryttyä vasemmalle tuskin realisoituu aggressiivisella maahanmuuttopolitiikalla. Uskottavan ulkoisen vihollisen puuttuessa puolueen sisäiset ristiriidat nousevat vahvemmin esiin ja julkisuudessa onkin esitetty epäilyjä siitä, kuinka vahvasti hallitus todella onkaan sitoutunut EU-jäsenyyden taakse.

Aidosti monikulttuurisessa Britanniassa erityisen mielenkiintoista on, että mediassa esille tuleva maahanmuuttokriittisyys ilmenee erityisesti itäeurooppalaisiin EU-kansalaisiin kohdistuvana. Muuttajat nähdään vierastyöläisinä, jotka yhteiskuntaan kuulumisen sijasta käyttävät hyväkseen järjestelmää.

Vaarana on, että monimutkainen keskustelu Britannian asemasta EU:ssa puetaan kansanäänestystä edeltävässä kampanjoinnissa massoille ennen kaikkea kysymykseksi vierastyöläisyyden ja työperäisen maahanmuuton oikeutuksesta. Eroa puoltavaa kampanjaa rahoittavien tahojen intressit lienevät kuitenkin toisaalla.

Ville Salo on EU-Suomessa kasvanut yhteiskuntaohjelman harjoittelija, joka yrittää ymmärtää suurvaltamenneisyyden kompleksien vaikutusta nykypolitiikkaan.

 

%d bloggers like this: